Pitkin Suomea autoillessani olen monesti, varsinkin Kehällä tai moottoriteillä miettinyt liikenteen sekä prosessien virtauksen yhteneväisyyksiä joita sieltä löytyy aika helpostikin. Jonkin verran olen niitä käyttänyt käytännönläheisinä esimerkkeinä valmennuksissani, kuvaten liittymärampeista tai tien kavennuksista johtuvia autojonoja/hidastuksia pomon priorisoinneiksi työjonossa.

Mediaa taas seuratessani, luin jo helmikuussa Helsingin Polkupyöräilijät Ry:n puheenjohtaja Markus Seppälän mielipidekirjoituksen pääkaupunkiseudun polkupyöräväylien kehittämisestä. Mietin jo silloin lukiessani, että onpas tässä liikennekirjoituksessa paljon yhtäläisyyttä Leaniin. Törmäsin internetissä tekstiin nyt uudestaan ja päätin kokeilla mitä tapahtuu, jos pyöräily; pyörätie; jne. korvataan sanoilla prosessi; virtaus; yritys; jne. Kohtuullisen pienillä muutoksilla liikenneväylien kehittäminen muuttui prosessien parantamiseksi.

Kiitos Markukselle luvasta käyttää kirjoitusta blogissamme ja muokata se ”liiniksi”. Jos haluatte lisää tietoa polkupyöräilystä pääkaupunkiseudulla, niin vierailkaa toki Helsingin Polkupyöräilijöiden sivulla https://www.hepo.fi/ , josta löytyy myös alkuperäinen kirjoitus (kuten myös Helsingin Sanomista).

Muun Suomen polkupyöräilijöiden jäsenjärjestöjä löytyy esimerkiksi Pyöräliiton sivulta: https://pyoraliitto.fi/liity/

Ja Lean tietojen lisäosoitteen jo tiedättekin, mutta oletteko huomanneet sivujemme uudistuneen? Klikkaamalla katsomaan: http://www.lean5.fi/

Ja näin juttu muuttaa muotoaan. Ensiksi Markuksen alkuperäinen kirjoitus ja sitten muokkaamani.

Hauskaa Wappua kaikille lukijoille!

Pyöräilijöille laadukkaampia pyöräteitä

Pyöräväylien suunnittelussa avainsana on tasavauhtinen pyöräily.

Julkaistu: 24.2. 2:00
http://www.hs.fi/paivanlehti/24022017/art-2000005100162.html

Pyöräliikenteen kulkutapaosuus junnaa paikallaan, vaikka pyöräilyyn on viime vuosina panostettu (HS Kaupunki 2.2.). Tämä ei ole mikään yllätys, sillä Helsingissä nimenomaan pyöräväylien laatuun ei ole panostettu tarpeeksi.

Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden nostamiseen on selkeä resepti: pyöräilyn on oltava helppoa, miellyttävää ja turvallisen tuntuista. Sitä se ei Helsingissä vielä ole.

Pyöräväylien suunnittelussa avainsana on tasavauhtinen pyöräily. Jokainen jarrutus ja kiihdytys syö pyöräilijän energiaa, pienentää pyörällä saavutettavaa etäisyyttä ja vähentää pyöräilyn houkuttelevuutta. Siksi suunnittelussa on panostettava pyöräteiden suoruuteen, tasaisuuteen, leveyteen ja selkeään erotteluun jalankulusta.

Uudet pyörätiet eivät lisää pyöräilyä niin kauan kun niitä rakennetaan pätkä sinne, toinen tänne. Kaikkea ei voi tietenkään rakentaa kerralla, mutta jos edes yksi baana esikaupungista keskustaan rakennettaisiin keskeytymättömänä kokonaisuutena, sen myönteinen vaikutus pyöräilyn suosioon näkyisi nopeasti.

Laadukkainkaan pyörätie ei lisää pyöräilyä, jos se on pysäköinti- tai työmaakäytössä. Pyöräteille ja -kaistoille pysäköidään, koska se on helppoa ja ilmaista. Sakon saamisen todennäköisyys on pieni. Mutta jos pyörätiellä on auto, siinä ei voi ajaa pyörällä. Työmaa- ja muut poikkeusjärjestelyt pitäisi suunnitella ja tehdä sellaisiksi, että ne haittaavat pyöräliikennettä mahdollisimman vähän, esimerkiksi varaamalla ajoradalta reunimmaisin ajokaista pyöräliikenteelle.

Keskeisille pyöräreiteille on saatava laadukkaat tilapäisjärjestelyt, joita pidetään kunnossa myös talviaikaan. Talvella pyörätiet tulisi harjata eikä levittää niille terävää ja liukasta sepeliä.

Jos pyöräliikenteen kulkutapaosuus halutaan nousuun, ei riitä, että pyöräilyyn panostetaan. On panostettava pyöräväylien laatuun. Mallia voi ottaa pyöräliikenteen edelläkävijämaasta Hollannista.

Markus Seppälä

puheenjohtaja

Helsingin polkupyöräilijät


Työntekijöille laadukkaampia prosesseja

Prosessien suunnittelussa avainsana on tasavauhtinen tekeminen

Julkaistu: 25.4. 14:00

Yritysten tuottavuus junnaa paikallaan, vaikka prosesseihin on viime vuosina panostettu. Tämä ei ole mikään ¬yllätys, sillä yrityksissä nimenomaan prosessien asiakaslähtöisyyden laatuun ei ole panostettu tarpeeksi.

Yritysten tuottavuuden nostamiseen on selkeä resepti: työn tekemisen on oltava helppoa, miellyttävää ja turvallisen tuntuista. Sitä se ei kaikissa yrityksissä vielä ole.

Prosessien suunnittelussa avainsana on tasavauhtinen tekeminen. Jokainen työtehtävän väliaikainen lopettaminen ja uudelleen aloitus lisää hukkaa, pienentää työteon sujuvuutta ja vähentää tekemisen houkuttelevuutta. ¬Siksi suunnittelussa on panostettava prosessien suoruuteen, tasaisuuteen, leveyteen ja sel¬keään erotteluun osaoptimoinnista.

Uudet prosessit/työtavat eivät lisää tuottavuutta niin kauan kun niitä rakennetaan pätkä sinne, toinen tänne. Kaikkea ei voi tietenkään rakentaa kerralla, mutta jos edes yksi prosessi asiakkaan tilauksesta toimitukseen rakennettaisiin keskeytymättömänä kokonaisuutena, sen myönteinen vaikutus prosessien kehittämisen suosioon asiakasnäkökulmasta näkyisi nopeasti.

Laadukkainkaan toimitila ei lisää tuottavuutta, jos se on varasto- tai kuljetuskäytössä. ¬Prosesseihin ja virtauksen estoksi lisätään varastoja, koska se on helppoa ja ”¬ilmaista”. Toimitussakon saamisen todennäköisyys on tällöin pieni. Mutta jos prosessissa on este, siinä ei voi olla virtausta. Varasto- ja muut poikkeusjärjestelyt pitäisi suunnitella ja tehdä sellaisiksi, että ne haittaavat normaalin prosessin virtausta mahdollisimman vähän, esimerkiksi suunnittelemalla prosessiin erillinen poikkeustapausten käsittelyosuus kriteeristöineen.

Keskeisille prosesseille on saatava laadukkaat tilapäis¬järjestelyt, joita pidetään kunnossa myös erikoistapauksissa. Erikoistapauksissakin pääprosessien pitäisi virrata normaalisti eikä tukkia niitä resurssitehokkuudella.

Jos yritysten tuottavuus halutaan nousuun, ei riitä, että resurssitehokkuuteen panostetaan. On panostettava prosessien virtauksen laatuun. Mallia voi ottaa Leanin edelläkävijämaasta Japanista.

Kari Siik

Lean valmentaja

Lean5 Europe Oy

Kari Siik